Risto Pulkkinen
CASTRÈNIA JUHLITTIIN TERVOLASSA
Tervolan pitäjänjuhla vietettiin 6. heinäkuuta 2013
paikkakunnan suuren pojan M.A. Castrénin syntymän 200-vuotismuiston
merkeissä. Professoreita, dosentteja ja tohtoreita oli paikalla niin,
että ”päät kolisivat” – toisiinsa ja ”ämpäripäihin”, kuten
tervolalaisia kuulemma heidän oman todistuksensa mukaan nimitetään.
Tapahtuma oli yhtä aikaa intiimi kotiseututapahtuma ja merkittävä
tieteellinen keskustelutilaisuus. Korkeatasoisen puhujajoukon lisäksi
yleisössä havaittiin muun muassa Helsingin yliopiston Itä-Aasian
tutkimuksen professori Juha Janhunen,
Lapin yliopiston saamen lehtori emeritus Leif Rantala ja Lapin paikannimiä ja
rajoja ansiokkaasti tutkinut Voitto
Valio Viinanen.
Tervola-seuran lisäksi järjestäjinä olivat Suomen Matkailuhistorian
Seura ry. ja Pohjoisen Etnografianseura ry. Käytännön järjestelyt hoiti
nuori lupaava tutkija Eemeli
Hakoköngäs Tervolasta. Nimi kannattaa painaa
mieleen.
Avauksen jälkeen Lapin yliopiston pohjoisen etnografian dosentti Risto Pulkkinen kertoi niistä
varhaisista siperialaista samanismia koskevista tiedoista, joita
eurooppalaiseen tietoisuuteen kantautui 1600- ja 1700-lukujen mittaan.
Nämä tiedot, joita löytöretkeilijät, karkotetut ja sotavangit
välittivät, herättivät laajaa kiinnostusta. Ne valmistivat näin
maaperää sille systemaattiselle ja suunnitellulle etnografiselle
työskentelytavalle, jota M.A. Castrén sitten niin loistavasti edusti.
Professori Seppo Knuuttilan
luento oli otsikoitu kunnianhimoisesti Myytti kaikesta. Esitys lähti
liikkeelle renessanssin pyrkimyksestä ottaa maailman kaikki tieto
haltuun ja jäsentää se esoteerisen tiedon varaan – ja päätyi Castrénin
suomalaisen mytologian luentoihin. Lennokas luento oli kuin vahva
manaus Castrénin mytologian tarkemmaksi tutkimiseksi. Se sai myös
professori Juha Pentikäisen omassa puheenvuorossaan ehdottamaan teoksen
kriittistä suomentamista Tervolassa koolla olleen tiedeväen voimin.
Pohjoisen Etnografian seura tervehtii hanketta ilolla ja toivoo sen
todella toteutuvan lähivuosina!
Professori Juha Pentikäinen johdatteli juhlakansaa M.A. Castrénin
jalanjäljille, joilla hän itse vuodesta 1988 on ollut – heti sen
jälkeen, kun Siperia Neuvostoliiton glasnostin myötä uudelleen avautui
tutkijoille. Esitys oli muistelmallisen omakohtainen ja sitä
kuunneltiin hartaan kiinnostuksen vallassa. Monilla paikkakunnilla
Pentikäinen oli ollut ensimmäinen länsimainen vierailija sitten itsensä
Castrénin päivien.
Ennen esitystään Pentikäinen sai vastaanottaa Suomen matkailuhistorian
Seuran tunnustuksena vuoden 2013 matkasauvan. Juha Pentikäinen,
Pohjoisen Etnografia seuran kunniapuheenjohtaja on laurikettusmainen
tieteen matkamies jos kuka ja taatusti ansaitsi palkintonsa.
Viimeisenä puhujana oli tieteen moniosaaja, moninkertainen dosentti Osmo Pekonen, joka kertoi harvoin
kuullusta aiheesta, ranskalaisista Siperian tutkijoina sekä tämän
ilmiön taustoista, Ranskan ja Venäjän yhä vaikuttavasta läheisten
suhteitten historiasta. Lopuksi nähtiin Lars Levi Laestadiuksen etnografin
roolista kertova elokuva Les Feux
Arctiques – Arktiset tulet. Filmin ranskankielinen nimi juontaa
juurensa La Recherche -retkikunnasta, jonka asiantuntijajäsenenä
Laestadius 1830- ja 40-lukujen kahden puolen toimi.
Tilaisuus oli innostava ja osoitti kuinka suhteellisen niukoilla
taloudellisilla resursseillakin mutta hyvällä tahdolla voidaan saada
aikaan tilaisuus, joka tuottaa uusia kulttuurisia avauksia. Se oli
tieteellinen kesäjuhla. Perinteisestä kesäjuhlasta puuttumaan jäi vain
joukkotappelu. Senkin kyllä Tervolanhoviin majoittunut kymmenmetrisellä
Hummerilla saapunut polttariporukka kyllä varmaan olisi järjestänyt,
jos vain olisi pyydetty. Mutta aivan näin perinneuskollisia me
järjestäjät emme sentään olleet.
Polttariporukan ansiota oli kuitenkin toinen tyypillinen
kesäjuhlasattumus, joka osui Eemeli
Hakokönkään kohdalle: Mies joutui seminaarin aattoyönä
ajamana taksilla kotiin vain pyyhe lanteillaan, kun vaatteensa oli
epähuomiossa koottu saunakamarista muiden ”unohtuneitten tavaroitten”
mukana mainitun Hummerin matkaan.
Tilaisuuden onnistuneisuutta kuvannee sekin, että se poiki heti kuin
maasta polkaisten Louis Philippe -tapahtuman Muoniossa 14.9. Ranskan
viimeisellä kuninkaalle Louis Philippellä oli Ranskan vallankumouksen
aikaisen maanpakolaisuutensa ja sittemmin La Recherchen kautta kytkentä
Lappiin. Tästä tilaisuudesta ja sen ohjelmasta voit lukea lisää
seuramme sivuilta. t