Pohjoisen etnografian päivä 2012:
PUHUREITA POHJOISESTA
Arktisten kansojen muuttuvat perinteet
Torstaina 19.4.2012 klo 9-17.15
Helsingin yliopisto, Porthania, sali
III, Yliopistonkatu 3
Vapaa pääsy
Millä tavoin arktiset kansat kohtaavat globalisaation haasteet? Kuinka
vanhat perinteet elävät ja uusiutuvat ajassamme? Millä tavoin
vähemmistökielet selviytyvät yhteisöjen ja niiden elinkeinorakenteiden
muuttuessa, kun tundra- ja tunturimaisemat vaihtuvat urbaaniin
katuvilinään? Miten tämän päivän tutkijat kantavat M. A.
Castrénista alkunsa saanutta, kenttätyöhön pohjaavaa
tutkimusperinnettä?
Ensimmäisen Pohjoisen etnografian päivän aikana eri alan asiantuntijat
kertovat arktisten kansojen menneisyydestä, asutus- ja
väestöhistoriasta, kieliyhteisöistä sekä niiden perinteistä ja
nykytilasta. Päivän aikana ovat vahvasti esillä saamelaisten kulttuuri-
ja kieliperinne sekä muiden pohjoisten alkuperäiskansojen identiteetti-
ja oikeuskysymykset.
Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille. Päivän aikana on
mahdollista esittää kysymyksiä asiantuntijoille ja herättää keskustelua.
Tapahtuman järjestävät Pohjoisen Etnografian seura ja Helsingin
yliopiston saamentutkimuksen oppiaine.
Päivän ohjelma:
9:00–9:15 Ilmoittautuminen
9:15–9:20 Tervetuloa, FT Irja Seurujärvi-Kari
9:20–10:00 Dos. Leht. Petri Halinen
(HY, arkeologia):
Saamelainen kulttuuri tulee näkyväksi
keskiajalla
Saamelainen metsästäjä-keräilijä -yhteisö oli rautakaudella
arkeologisesti varsin näkymätön kulttuuri, mutta rautakauden lopulla ja
varhaiskeskiajalla siitä tuli näkyvä: asuinpaikat, pyhät paikat, kätköt
ja aineellinen kulttuuri ovat selkeästi erotettavissa ja liitettävissä
saamelaiseen kulttuuriin. Saamelainen yhteiskunta organisoitui ja sen
muodot saivat yhtenäisen ilmiasun.
10:00–10:40 Dos. Risto Pulkkinen (HY,
uskontotiede):
Stállu ja kumppanit - Pohjoisen
luonnon pahikset
Luonnolla on ihmiselle kahdet kasvot: kiehtovat ja kauhistuttavat.
Vähintään piilotajuisesti myös luonnosta elävät ihmiset ovat kokeneet
sen edessä vierautta ja toiseutta. Luonnon kauhistavuus on pukeutunut
myyttisiksi hirviöhahmoiksi, kuten saamelaisten stállu.
10:40–11:00 Kahvitauko
11:00–11:40 FT. Leht. Irja
Seutujärvi-Kari (HY, saamentutkimus):
Kansainvälinen alkuperäiskansaisuus
Saamelaisten identiteetti- ja oikeuskysymykset ovat jatkuva prosessi,
jossa monia asioita on koko ajan meneillään Suomessa ja muissa
Pohjoismaissa. Esitelmän aihe liittyy keskeisesti ajankohtaiseen
alkuperäiskansaliikkeen ja -diskurssin tuottamaan
alkuperäiskansaisuus-indigenism -teemaan.
11:40–12:20 FT, kielitieteilijä Anna
Idström
”Vaeltaa kuin kevätporo, juoksee kuin
hankiriekko”
– eläimet inarinsaamen idiomeissa
Kieli on metaforiensa suhteen yksilöllinen ja myös pohjoisten
alkuperäiskansojen uhanalaisissa kielissä on vakiintuneita metaforia,
monimerkityksisiä sanoja, joita käytetään kuvaannollisesti. Näkyvimmin
ne voi havaita idiomeissa, jotka ovat samalla kielen
kulttuurisidonnaisinta ainesta. Inarinsaamen sisältämät eläinaiheiset
idiomit näyttävät muiden saamelais- ja myös intiaanikielien tavoin
perustuvan läheisesti konkreettiseen luontohavaintoon.
12:20–13:20 Lounastauko
13:20–14:00 FT Karina Lukin (HY,
folkloristiikka):
Muuttuva tundra nenetsien kerronnassa
Osa Euraasian pohjoisilla tundrilla poropaimentolaisina eläneistä
nenetseistä vaihtoi
neuvostovuosina kodat asutuskeskusten taloihin. Mitä vaikutuksia
muuttamisella on ollut paimentolaisyhteisön materiaaliseen ja suullisen
kulttuuriin, kieleen sekä käsityksiin tundrasta ja omasta itsestään
yhteisönä?
14:00–14:40 FM Lotta Jalava (HY,
Suomalais-ugrilaiset kielet):
Siperian alkuperäiskansojen
nykypäivää: Taimyrin niemimaan kieliyhteisöt
Pohjois-Siperiassa, Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piirissä elää
viisi virallista alkuperäiskansaa: nenetsit, dolgaanit, enetsit,
ngana-saanit ja evenkit. Evenkejä lukuun ottamatta alkuperäiskansat
ovat säilyttäneet alueella omat kielensä, jotka ovat käytössä heidän
omissa yhteisöissään. Vähemmistökielten elinvoimaisuutta ja säilymistä
vaarantavat kieliyhteisöjen ja elinkeinorakenteen muuttuminen, venäjän
yksikielisyyttä suosivat asenteet ja aktiivisten elvytystoimien
puuttuminen. Mitkä Taimyrin alkuperäiskielistä säilyvät ja
mitkä katoavat?
14:40–15:00 Kahvitauko
15:00–15:40 Tietokirjailija Voitto
Valio Viinanen:
Kyynelniemen mänty ja Inarin
saamelaiskylät -
Miten ilmastotekijät vaikuttivat
pohjoisten lapinkylien vaiheisiin?
Pohjoisissa lapinkylissä perinteiseen luonnonvarojen käyttöön kuului
laaja asuinpaikkakierto. Verollisten väheneminen esimerkiksi Inarissa
merkitsi muuttoa Jäämeren rannikolle. Puiden vuosilusto-kalenterin
soveltaminen paikallisesti sopii historiatutkimukseen ja täydentää
perinteisiä menetelmiä lapinkylien asutus- ja väestöhistorioiden
selvittämisessä.
15:40–16.20 Prof. Hannu Kahakorpi
(Lapin yliopisto, elokuvataide):
Verivanhimman rinnoilla
– elämänkertaelokuva Lars Levi
Laestadiuksesta
Kuka sopisi näyttelemään Lars Levi Laestadiusta (1800–1861), pappia ja
tiedemiestä, jolla uuden elämänkertateoksen mukaan oli seitsemän
elämää. Laestadius oli muun muassa saamelaisten muinaisuskon tutkija ja
kasvitieteilijä, jolle myönnettiin Ranskan Kunnialegioonan ritarin
arvonimi. Ohjaaja Kahakorpi kertoo elokuvaprojektinsa sisällöstä,
valmistelujen nykytilasta ja näyttelijävalinnoista.
16:20–17:00 Prof. Juha Pentikäinen
(Lapin yliopisto):
Castrén, Laestadius ja Donner –
pohjoisen etnografian tekijät ja näkijät
Palattuaan tutkimusmatkoiltaan Siperiasta M. A. Castrén (1813–1852)
luennoi 1840-luvulla pohjoisten kansojen mytologiasta ja folkloresta
tavalla, jonka johdosta häntä voidaan pitää yhtenä pohjoisen
etnografian perustajista. Hänen kenttätyöpohjainen tutkimusperinne
innoitti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia etnografeja. Kai Donner
(1888–1935) osoitti, että brittiläisen antropologian ja pohjoisen
etnografian yhdistämisestä syntyi hedelmällisiä tuloksia. Laestadius
kirjoitti saamelaisten mytologian omien kenttäkokemustensa ja
ekologisen asiantuntemuksensa pohjalta.
17:00–17.15 Loppukeskustelu ja
yhteenveto
Lisätietoja:
Anna Partanen
Pohjoisen Etnografian seuran sihteeri
[email protected]
050 5678 144